Helpotus

Juu, tässähän sitä... Tämä puolestaan on kirjoitettu hiljattain tuon edellisen pohjalta, vastakkaisesta näkökulmasta.

Oli jouluaaton aatto. Helsinki oli juuri saanut ensimmäisen lumipeitteensä tänä vuonna ja koko kaupunki näytti tyrmäävältä. Kun olin aiemmin käynyt ulkona ostoksilla, en ollut osannut edes surra päivän valoisan osuuden lyhyyttä: sen verran satumaisesti lumihiutaleet olivat kimallelleet tanssiessaan katulamppujen valossa. Lumi oli päivän aikana kerääntynyt kinoksiksi, joiden pehmeillä muodoilla valot ja varjot leikkivät omia yksityisiä leikkejään.

Kaupassa käydessäni olin unohtunut myhäillen seurailemaan erästä pariskuntaa, joka oli ilmeisesti ollut viimehetken jouluostoksilla. He olivat kinastelleet, mutta eivät turhautuneeseen sävyyn. Pikemminkin olisin voinut vannoa sanailun tuottaneen molemmille huvitusta, ehkä jopa tyydytystä. Heidän puheissaan oli ollut samanlaista härnäävää ja arkista pyrkimystä päästä toisen iholle, kuin heidän tavassaan hakeutua toistensa fyysiseen läheisyyteen kaiken tavaran haalimisen ja valikoimisen välissä. Touhu oli vaikuttanut herttaiselta... ja jotenkin tutulta. Olin kääntänyt katseeni kohti maitohyllyä ja ynnännyt päässäni yhteen päivät, jotka olit ollut poissa. Kolmisen viikkoa...

Viimeistään siinä vaiheessa olin lyönyt päätökseni lopullisesti lukkoon. Minä järjestäisin sinulle oikein kunnollisen kotiinpaluuyllätyksen. Olin oikeastaan todella surkea henkilö järjestämään minkäänlaisia yllätyksiä. Suhtauduin epävarmasti niiden onnistumiseen ja odottaminen sai minut hermostumaan. Mutta kolme viikkoa oli sen verran pitkä aika, että se oli varmasti yllätyksen arvoinen. Sinä ainakin olit. Hitto vie, kolmen viikon odotuksen jälkeen olin sen yllätyksen velkaa jo ihan itselleni!

Vaikeinta oli ollut tyrmätä sinut, kun olit soittanut ja pyytänyt vastaan lentokentälle. Olin todennut kepeän kettuilevaan sävyyn, että minulla oli muuta. Äänesi oli muuttunut pidättyväiseksi ja jäykäksi, niin kuin yleensäkin kun yritit olla suutahtamatta minulle. Tiesin, että oletit minun ottaneen nokkiini kolmiviikkoiseksi venähtäneestä konferenssimatkastasi Valletaan. Kyllähän minä suunnilleen ymmärsin, mikä niitä sopimusneuvotteluja oli pitkittänyt, olit sen itse minulle puhelimitse selittänyt. Minulla oli vain ikävä. Puhelun päätyttyä olin miettinyt, miten väsyneeltä ja turhautuneelta olit vaikuttanut viimeisimpien yhteydenottojemme aikana. Huulilleni oli muodostunut pieni hymynsekainen irvistys, kun olin tajunnut, että alaisesi tuskin olivat säästyneet kiristyneeltä pinnaltasi yhtä onnekkaasti kuin minä. Tule kotiin, rakas, olin ajatellut. Tule nyt vain kotiin, että voin helpottaa oloasi.

Ja kohta saisinkin siihen mahdollisuuden, tuumasin ottaessani varovaisesti viimeisen levyn ulos uunista, jonka sitten käänsin pois päältä. Mitään joululaatikoita vääntävää kotihengetärtä minusta ei varmaan saisi koskaan, mutta osasin minä sentään pipareita paistaa. Katselin tyytyväisenä aikaansaannoksiani. Punaviiniä, pipareita ja hieman muuta pientä purtavaa – kyllä sillä pääsisi jo pitkälle, jos tunnelma vain olisi oikea. Tunsin oloni hieman hikiseksi kuuman uunin äärellä puuhailun jäljiltä, ja ponihännältä karanneet niskasuortuvani liimautuivat kosteina ihooni. Päätin, että oli pikaisen suihkun aika.

Suihkussa nautin virtaavan veden tunnusta alastomalla kehollani. Peseydyin hyväilevin ottein ja innostuin miltei liikaa. Sain toppuutella itseäni: Odota nyt vielä jonkin aikaa. Odotus palkitaan. Yhtäläistä nautintoa sain pukeutuessani suihkun jälkeen: valitessani alusvaatteiden joukosta harmaan pitsisetin, rullatessani stay-upit säärieni yli ja pitkin reisiäni, sujauttaessani itseni hameeseeni...

Pistäydyin vessassa harjaamassa hiukseni. Peilikaappiin kurkatessani silmiini osui huulipuna, jonka arvioin olevan aika lähellä punaisen, tyköistuvan villapaitani sävyä. Levitin punaa huulilleni ja katsahdin peiliin irvistäen itselleni. Tulin katumapäälle ja pyyhin huulipunan pois. Katsoin uudestaan peiliin ja muutin taas mieleni. Punatessani huuliani toistamiseen hymyilin jo itselleni. Vaikka minulla olisi hetkittäisiä epävarmuuksia huulieni suhteen, ei se silti tarkoittanut, ettei joku muu saattaisi haluta nähdä minun korostavan niitä...

Palatessani keittiöön huomasin mielihyväkseni sen olevan edelleen lämmin ja hyväntuoksuinen. Päätin aloittaa tunnelman luomisen laittamalla kaunista joulumusiikkia soimaan ja sytyttämällä kynttilöitä. En ollut vielä siivonnut jälkiäni keittiössä, sen voisin tehdä seuraavaksi sinua odotellessani. Aikaa oli. En halunnut tahrata vaatteitani likaisilla keittiövälineillä, joten sidoin eteeni vanhan Essu-ressumme, joka oli joskus jotain kautta kulkeutunut asuntoomme ja kokenut sittemmin kanssamme vaikka mitä. Musiikin mukana hyräillen aloin raivata keittiötä.

Kyykistelin juuri CD-soittimen edessä ja vaihdoin levyä, kun minusta alkoi tuntua, että minua tarkkaillaan. Samassa kuulin keittiön ovelta syvän huokauksen ja katsahdin taakseni. En ollut uskoa silmiäni, kun näin sinun ilmestyneen jostain ovensuuhun. Eihän sinun ihan vielä pitänyt tulla! Siinä sinä kuitenkin seisoit tähän ilmanalaan liian kevyessä puvussa ja ahmit minua silmilläsi. Hymyilin yllättyneenä ja iloisena. Näytit jotenkin hieman kuluneelta ja niin kovin rakkaalta. 'Hei, olet aikaisessa', totesin ilmeisen ja ihmettelin, miten en ollut kuullut sinun raahaavan matkatavaroitasi ylös. Astelin luoksesi ja tunsin oloni itsetietoiseksi odottamattoman ja ennenaikaisen saapumisesi takia. 'Niin taidan olla, tuota joo, ehdin Frankfurtissa aikaisempaan lentoon...' totesit ja vaikutit myös hieman häkeltyneeltä. Seisahduin lähellesi ja tartuin käteesi alkaen hieroa sitä omallani. 'Oon vähän niiku odottanut sua', mutisin, vaikka sekin oli kaiketi ilmeistä. Sinä et sanonut mitään enempää, joten seisoimme hiljaisuuden vallitessa keskellä kynttilöillä valaistua keittiötä. Tuijotin yhteen liittyneitä käsiämme ja tunnustelin läsnäoloasi. Sitten nostin katseeni taas sinuun ja hymyilin tavalla, jonka tiesin saavan sinusta irti reaktion.

Tartuit minuun kiinni vyötäisiltäni, ja ennen kuin tiesinkään, olit äkkinäisellä liikkeellä naulinnut minut vasten tiskipöytää. Näytin varmaan hetken yllättyneeltä, vaikka mitä olin toisaalta odottanut? Loppujen lopuksi vangittuna siinä tiskipöydän kylmän kovuuden ja sinun kehosi lämmön ja painon välissä minulla oli mitä luonnollisin ja herkullisin kuviteltavissa oleva asema. Yllättynyt ilmeeni oli varmasti muuttunut yhtä himokkaaksi kuin sinunkin. Vangitsit huuleni ahnaaseen suudelmaan (hyvästi huulipuna) ja minä kiirehdin vastaamaan samalla innolla ja kaipuulla. Painauduin tiukemmin vartaloasi vasten ja liikehdin kiihkeästi. En kyennyt estämään pieniä mielihyvän äännähdyksiä, jotka nautinto sai purkautumaan jostain syvältä sisältäni. Hyväilysi saivat minut hengittämään yhä raskaammin. Suukotin kaulaasi ja vedin sisääni tuttua tuoksuasi. Yritin kertoa sinulle, kuinka iloinen olin kotiinpaluustasi, mutta sanat eivät ottaneet asettuakseen mielekkääseen järjestykseen ja lauseet katkesivat lyhyeen. Sinulla tuntui olevan sama ongelma. Olimme liian kietoutuneita kehojemme väliseen keskusteluun, jossa oli ollut niin pitkä tauko...

Viimein vetäydyit hiukan ja katsoit minua silmiin. Yritin tasata hengitystäni ottaen tukea tiskipöydästä ja anelin silmilläni sinua jatkamaan. Irrottamatta katsettasi minusta kuljetit kätesi selkäni taakse ja aloit avata essuni nyörejä. En pystynyt tekemään elettäkään, vaan tuijotin sinua kuin hypnotisoituneena. Selvittyäsi selkäni takana olevasta solmusta kohotit kätesi niskaani ja kävit siellä olevan solmun kimppuun. Tunsin sormiesi hipovan niskani herkkää ihoa. Molempien solmujen avauduttua essu putosi lattialle, ja hetken seisoimme molemmat aivan paikallamme. Sitten tartuit minua päämäärätietoisesti niskasta kiinni, niin että kasvoni kääntyivät ylös kohti omiasi. Ele sai minut kihelmöimään kaikkialta ja vetämään kiivaasti henkeä. Vatsaani kouraisi, kun tajusin, kuinka paljaana kiimani täytyi paistaa katseestani. 'Mä haluan sua...nyt', sain huokaistua ilmoille. Katsoit minua yhä kiinteästi silmiin ja tunsin, kuinka niskaani tarttunut kätesi alkoi painaa minua alas polvilleni. Halukkaasti laskeuduin alas, enkä kyennyt estämään hengitystäni jälleen tihentymästä. Innosta vapisevin sormin aloin avata housujasi. Niiden vetoketju jumittui hetkeksi ja huuliltani karkasi kärsimätön äännähdys. Otin käyttöön vähän rajummat otteet ja sain kuin sainkin tempaistua vetoketjun auki. Malttamaton käteni livahti avonaisiin housuihisi ja tunnusteli kovuuttasi. Olit jo täydessä suorituskunnossa. Tyydytystä tuntien panin merkille, kuinka sormieni kosketus sai sinut haukkomaan henkeä ja tarraamaan tiskipöydän reunaan tukea hakien.

Aloin hivuttaa alushousujesi vyötäröä alemmas ja nautin eteeni paljastuvasta näystä. Kuorittuani esiin tanakasti seisovan kalusi tartuin siihen mahdollisimman varmoin, mutta samalla lempein ottein. Vilkaisin vielä ohimennen ylös sinuun, ennen kuin annoin kalusi upota suuhuni liu'uttaen kosteita huuliani pitkin sen vartta. Annoin kieleni tanssia hyväillen elimesi ympärillä ja sain sinusta ilmoille muutaman miltei tuskaisen oloisen mielihyvän urahduksen. Tartuit jälleen niskaani pysäyttäen pääni liikkeen ja pyysit hengästyneenä minua olemaan kiirehtimättä. Katsoin ylös sinuun parhaalla 'hei, mitä mä muka nyt tein' -katseellani kyrpäsi edelleen puolittain suussani. Touhu kiihotti itseänikin siinä määrin, etten olisi millään malttanut pistää pienempää vaihdetta päälle. Kilttinä tyttönä kuitenkin jatkoin verkkaisempaan tahtiin, kun olit irrottanut otteesi. Imin kaluasi hitaammin ja välillä livoin sitä vain kielelläni. Ääntelysi muuttuessa yhä innokkaammaksi minäkin innostuin yhä enemmän, enkä enää pidätellyt, vaan annoin suuni liikkua kiivaaseen tahtiin ja lisäsin imemisen voimakkuutta. Äänet olivat sen mukaiset: suihinoton märkä litinä ja sinun nautinnollinen voihkintasi. Mitä enemmän kiihotin sinua, sitä kiihottuneemmaksi tulin itse, kunnes yhtäkkiä vedit kyrpäsi suustani. Jäin polvilleni lattialle ja tuijotin pettyneenä ulottuviltani vietyä herkkua.

Sinä riisuit housusi ja laskeuduit luokseni lattialle. Suutelimme ja samalla työnsit minut varovaisesti makuulleni. Kätesi hyväilivät kehoani kohentaen tulta, joka oli jo ennestään aikamoisessa roihussa. Suutelin kaulaasi ja kasvojasi haluten yhä vain enemmän ja yhä vain lähemmäs. Tartuit paidanhelmaani ja aloit nostaa sitä. Vedettyäsi paidanhelman pääni yli jätit kuitenkin projektisi puolitiehen, niin että vain kasvojeni alaosa oli paidan ulkopuolella. En nähnyt mitään, koska silmiäni peitti nurinkurin oleva paitani, josta sinä pitelit kiinni. En myöskään pystynyt liikuttamaan käsiäni kunnolla, koska ne eivät olleet ehtineet ulos hihoista. 'Päästä...' valitin vaimeasti ja vääntelin vartaloani lattialla. Minua häiritsi, etten nähnyt ilmettäsi tai kyennyt havaitsemaan, mitä seuraavaksi aioit. Minun ei kuitenkaan tarvinnut olla epätietoisuudessa pitkään, sillä samassa tunsin huulesi huulillani ja sitten kaulallani, jota pitkin ne liikkuivat alas rintakehälleni. Suusi pehmeä kosketus lähetti mielihyvän värähdyksiä ympäri kehoani, enkä enää välittänyt hermoilla rajoitetusta asemastani. Kehoni nousi vaistomaisesti kaarelle, kun huulesi hamusivat vatsani ihoa. Huokailin nautinnosta. Sinä nousit takaisin ylemmäs ja riisuit rintaliivini, enkä minä tosiaankaan pistänyt vastaan. Kului pieni ikuisuudelta tuntuva hetki, ennen kuin lopulta painoit suusi toiselle nännilleni. Olin viimein onnistunut pääsemään eroon paidastani ja upotin sormeni hiuksiisi. Suusi ja kielesi hellivät rintojani käsiesi tarratessa niihin ahnaasti. Hengitykseni kulki epätasaisin sykäyksin. Suukkoja jakava suusi kulki taas vartalollani alaspäin. Aloit riisua hamettani ilmeisen kärsimättömänä päätellen siitä, miten kiskoit vetoketkun alas ja sitten hameen päältäni, niin että siitä sinkosi nappi jonnekin keittiön hämärään nurkkaan.

Tasoitit vaatetustilannetta hankkiutumalla pikaisesti eroon takistasi ja paidastasi. Välittömästi sen tehtyäsi kiskaisit alushousuni alas, niin että vakoni tarjoutui eteesi kiihkosta kiiltelevänä. Aloit hyväillä vittuani suullasi tuottaen äärimmilleen kiihottuneelle keholleni miltei sietämätöntä nautintoa. Voihkin sinun nuollessa häpyhuuliani ja ujuttaessa sormesi sisälleni. Tiesin olevani häpeällisen märkä, mutten jaksanut välittää. Huulesi etsiytyivät klitorikselleni ja minä vain puskin lantiotani vaateliaasti vasten suutasi. En voinut hallita ääntelyäni tai kehoni liikkeitä, halusin vain lisää ja lisää. Kielesi piinasi minua löytämällä kaikkein herkimmät kohdat ja kiusoitellen niitä. Nautintoni kohosi kohti kliimaksia ja kun suljit klitorikseni huuliesi väliin ja lipaisit sitä kielelläsi, purkauduin miltei väkivaltaisesti. Huudahdukseni katkesi, kun minulta loppui hetkeksi henki. En osannut kuin kiemurrella nautinnon vallassa päästellen suustani toinen toistaan hurmioituneempia äännähdyksiä. Huuman hellitettyä yritin tasata hengitystäni ja annoin sormieni leikkiä hiuksissasi. Nousit kasvojeni tasalle ja katsoit minuun. Hymyilin sinulle typertyneenä ja tyydytettynä ja vedin kasvosi puoleeni antaakseni kiitossuudelman.

Sinulla oli kuitenkin hieman rajumpi kiittäminen mielessäsi. Virnistit minulle ja kehotit kääntymään ympäri. Leikkiin valmiina kierähdin vatsallani ja nostin persettäni tarjolle. Tulit heti päälleni ja tunsin miehuutesi jalkojeni välissä. Yritin katsoa sinua olkani yli, mutta se onnistui sangen huonosti kyseisessä asennossa. Tunsin painosi päälläni ja kuulin äänesi korvani juuresta: 'No, kiimanen pikkupillu, onko ollu miestä ikävä?' Saattelit sanojasi hieraisemalla vakoani provosoivasti sauvallasi. Liekki, joka oli jo kerran sammutettu, alkoi samassa taas palaa kuumana sisälläni. Tunsin tutun välinpitämättömyyden humahtavan mieleeni. Pystyin ajattelemaan vain kiimaani, sitä että halusin sinut sisääni nyt eikä kohta, millään muulla ei ollut väliä. Kaikkea muuta voisi ajatella huomenna. 'Eikö se nyt näy päälle', kuiskasin, 'pikkupillus valuu nesteitä lattialle ja sä kyselet onko ikävä... Nai mua...' Kalusi oli vaollani ja sitten aloit työntyä sisääni. Tunsin jokaisen aistini herkistyvän täyttyessäni miehuudestasi. Hyrisin tyytyväisenä ja taivuin kaarelle nautinnosta. Työnnyit pohjaan ja pysähdyit hetkeksi. Miltei voihkaisin tuskastuneena, mutta sen sijaan aloin härnätä sinua pienillä lantion liikkeillä. Aloitit edestakaisen liikkeen, ensin hitaasti, sitten kiihdyttäen. Kuulin, kuinka vakoni litisi märkyyttään. Voihkin ja liikuin allasi ja halusin vain, että panisit minua vielä lujempaa. Lantiosi hakkasi vasten pakaroitani ja meistä molemmista purkautui ilmoille eläimellisiä ääniä. Sauvasi souti edestakaisin vitussani tuottaen minulle yhä kasvavaa mielihyvää, kunnes minun oli saatava jotenkin kuuluttaa se ilmoille. 'Nai... nai... nai... iih... ah... Nai', rukoilin. Tartuit kiinni ponihännästäni ja vedit päätäni ylöspäin kohti sinua. Kuulin taas äänesi korvani vierestä. 'Panen sulta tajun kankaalle', uhkasit huohottaen. Otin sen pikemminkin lupauksena ja kiitin puskemalla takamustani yhä innokkaammin kiinni sinuun, kun työnnyit sisälleni ja kalusi hieroi pilluni sopukoita. Teit muutaman niin syvän työnnön, etten pystynyt estämään huudahdusta. Sitten purkauduit antaumuksellisesti sisääni. Tunsin kuinka tykitit siemenesi minuun pilluni sykähtelyn pitäessä huolta, että jokainen tippa tuli lypsetyksi sinusta. Vaikeroin hiljaa miltei jossain ajan ja paikan tuolla puolen. Lopulta sinä lysähdit uupuneena viereeni lattialle ja siinä me lojuimme molemmat raskaasti huohottaen. Olin kertakaikkisen märkä: ihollani helmeili hiki ja vitustani valuivat nesteemme. Kasvoni olivat poispäin sinusta, lepuutin kuumaa poskeani keittiön viileällä lattialla ja annoin hengitykseni tasaantua. Paluu todellisuuteen äskeisen huipun jälkeen tuntui vaikealta, hieman karulta ja jotenkin jopa turvattomalta. Olin hyvin tietoinen siitä, että makasin lattialla alastomana ja ylenpalttisen nautinnon riepottelemana, haavoittuvaisena. Minun oli taas kerran vain luotettava siihen, että kaiken jälkeenkin olisit yhä siinä ja rakastaisit. Että tulisit aina takaisin, ettet oikeastaan edes koskaan lähtisi. Tunsin jonkin itkun tapaisen kouristavan kehoani. Kuulin, kuinka kohottauduit takanani pystympään. Kurottauduit suutelemaan poskeani. Silmäkulmiini oli jostain ilmestynyt kyyneleitä. 'Onks kaikki hyvin?', tiedustelit. Nyökkäsin, mutten osannut sanoa mitään. Nuolaisit jotain pois ohimoltani, hikeä tai kyyneleitä tai molempia. Osasin ainoastaan vetää sinut tiiviiseen syleilyyn.

Makasimme pitkään siinä lattialla, alastomina ja hiljaa. Lopulta irrottauduin sinusta hienovaraisesti hieman ja katsoin sinua silmiin. 'Älä... ikinä...', aloitin, vaikken oikein edes tiennyt, mitä yritin ilmaista. Minun ei tarvinnutkaan tietää, sillä keskeytit minut suudelmalla ja nyökkäsit hymyillen minulle. Näytit ymmärtävän ilman sanojakin. Nousimme ja aloimme keräillä keittiössä sikin sokin olevia vaatteitamme. Tilanne oli tavallaan aika koominen ja päättyi naurunremakkaan. Menimme olohuoneeseen ja esittelin sinulle lokoisan lemmenpesän, jonka olin aiemmin päivällä loitsinut meille patjasta, shaaleista ja sohvatyynyistä. 'Mä olin valmistellut tätä koko päivän ja sä menit pilaamaan sen kiimasuudellas', kiusoittelin sinua ja naurahdin. Vedit minut kiinni itseesi, kiedoit käsivartesi ympärilleni ja suutelit minua hartaasti. 'Eihän tämä ilta tähän mitenkään loppunut', ilmoitit sitten. Minä hain keittiöstä pipareita ja syötin niitä sinulle sormistani pienessä pesässämme. Nauroimme.

Yön aikana sytytit minut tuleen vielä muutaman kerran, mutta tällä kertaa liekki roihusi pehmeämmin ja vakaammin, joskaan ei yhtään vähemmän nautinnollisesti. Vietimme koko yön lähekkäin, iho ihoa vasten. Olin luonnollisesti väsynyt, itkinkin hieman. Sinä pitelit minua tiukasti ja silitit hiuksiani, kunnes lopulta vaivuin turvalliseen uneen.